Risto Isomäki

Risto Isomäki on harvoja suomalaisia nimenomaan tieteiskirjailijoiksi tunnustautuvia kirjailijoita. Hän on julkaissut neljä romaania Gilgamesin tappio (1994), Pimeän pilven ritarit (1997), Herääminen (2000) ja Sarasvatin hiekkaa (2005). Esikoisteos Kristalliruusu (1991) oli novellikokoelma.

Risto Isomäki tunnetaan myös kansalaisjärjestöaktiivina ja toimittajana, joka on kiinnostunut ympäristö- ja kehitysmaakysymyksistä. Nämä kiinnostuksen kohteet näkyvät selvästi myös hänen tieteisromaaneissaan, jotka varoittavat muun muassa ilmaston lämpenemisen seurauksista. Risto Isomäki on suomalaisten tieteiskirjoittajien joukossa harvinaisen selkeästi painottunut kovaan eli luonnotieteelliseen science fictioniin. Hänen romaaniensa teoriat perustuvat keskeisiltä osiltaan tuoreisiin tutkimustuloksiin.

Finncon 2006 on iloinen ja ylpeä voidessaan esitellä Riston yhtenä kunniavieraistaan.